22
Helsingissä sijaitseva Kalasatama on tullut viime vuosina tunnetuksi väliaikaisesta toiminnastaan: Konttiaukiosta, kaupunkiviljelmistä, graffiteista, skeittauksesta, Sompasaunasta ja erilaisista tapahtumista. Halusin säilyttää tämän Kalasataman hengen, joka on tuonut kaivattua vapautta keskelle kaupunkia. Luoda tilaa omaehtoiselle toiminnalle, yhdessä tekemiselle, taiteelle, kulttuurille – ja ihmisille. Ja kokeilla, mitä kaikkea voimme yhdessä saada aikaan.
Ja niin syntyi Kalasataman Vapaakaupunki.
Kalasataman Vapaakaupungin ensimmäisessä vaiheessa Suvilahteen nousi kahdeksi kuukaudeksi (18.5.-15.7.2018) uusi, kaikille avoin kaupunkikulttuurin keidas. Se rakentuu alueen perinteitä kunnioittaen konttien ympärille, jotka mukautuvat erilaisten tapahtumien näyttämöksi. Konttien lisäksi Vapaakaupungista löytyy myös grillausmahdollisuudet (tapahtumien aikaan) sekä puisto kaupunkiviljelmineen.
Kalasataman Vapaakaupunki on tarkoitettu meille kaikille. Siellä kuka tahansa voi järjestää maksutta tapahtuman, kunhan se on kaikille avoin, ilmainen sekä sopii Vapaakaupunkimme arvoihin ja henkeen. Me myös autamme järjestelyiden kanssa ja tarjoamme esimerkiksi sähköt, äänitekniikan ja ääniteknikon palvelut tapahtumanjärjestäjien käyttöön maksutta. Kalasataman Vapaakaupunkiin voi tulla kuka tahansa, koska tahansa. Silloinkin, kun paikalla ei ole ohjelmaa, voi sinne tulla piknikille tai vain viettämään kesäpäivää.
Kalasataman Vapaakaupunki nousi suureen suosioon jo ensimmäisessä vaiheessaan. Kahden kuukauden aikana siellä järjestettiin noin 30 musiikkitapahtumaa sekä lisäksi mm. joogaa, capoeiraa, ompelutyöpaja sekä erikoisempia tapahtumia, kuten showpainiesitys.
Hankkeen yhteistyökumppanina toimii alueen uusi kauppakeskus REDI, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut paikan sisältöön millään tavalla. Sillä niin parhaat jutut syntyvät yhdessä tehdessä: luottamalla ihmisiin. Jatkoa Vapaakaupungille onkin jo suunnitteilla.
22
Ehdottomasti suurin ja itselleni tärkein katutaideprojekti, jota olen ollut tekemässä, on Pasilan katutaidekaupunginosa. Olin jo vuosia ajatellut, että tämän 1970-luvulla rakennetun alueen monet harmaat seinät olisivat täydellinen paikka katutaiteelle. Vuonna 2017 ryhdyin vihdoin toimeen asian suhteen Helsinki Urban Artin kanssa. Rahoitusta hankkeelle oli vaikea löytää, mutta osin Suomen 100-vuotisjuhlan ansiosta hankkeeseen saatiin houkuteltua monia lähetystöjä ja kulttuuri-instituutteja mukaan, joiden avustuksella alueelle tuotiin monia ulkomaalaisia katutaiteen huippunimiä.
Pasilan katutaidekaupunginosan kokonaisuuteen on valittu laajasti erilaisia tyylejä ja suuntauksia edustavia taiteilijoita, joista monen kädenjälkeä on saatu ihailla ympäri maailmaa. Pasilan katutaidekaupunginosa tuo esiin sellaista katutaidetta, jota muualla Suomessa näkee harvoin. Se on myös alue, jossa taiteilijat saavat paljon vapauksia taiteen suhteen ja voivat kokeilla rajojaan. Osa taiteilijoista kutsutaan paikalle yhteistyökumppaniemme avustuksella, mutta se on myös alue, jossa paikalliset taiteilijat pääsevät näyttämään osaamistaan ja johon Suomessa käymässä olevat taiteilijat voivat jättää jälkensä.
Syksyyn 2018 mennessä alueelle on jo tullut yli erikokoista 40 taideteosta, mikä on muuttanut alueen ilmeen ja imagon kokonaan. Ennen unohduksissa ollut alue on alkanut houkutella puoleensa niin helsinkiläisiä, matkailijoita kuin koululuokkia. Ja paikalliset asukkaat ovat vihdoin saaneet kaipaamansa väriä ja taidetta seinilleen.
15
Helsinki Urban Art on kaupunkitaiteeseen erikoistunut yhdistys, jota olin perustamassa vuoden 2017 alussa. Sen tarkoituksena on tuoda taidetta kaupunkitilaan osaksi ihmisten elämää ja tehdä ympäristöä elävöittävää taidetta monissa muodoissa niin Helsingissä, muualla Suomessa kuin ulkomailla. Tuomme esiin uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa, luomme yhteisöllistä kaupunkikulttuuria sekä etsimme ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin taiteen ja aktivismin keinoin.
Helsinki Urban Art sai alkunsa Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektista, joka toteutti vuonna 2016 useita kaupunkiympäristöä elävöittäviä katutaideteoksia. Helsinki Urban Art laajentaa tätä toimintaa ja tuo taidetta katukuvaan entistä enemmän ja monipuolisemmin.
Helsinki Urban Artin muodostaa joukko visuaalisen alan, yhteisötaiteen ja kaupunkiaktivismin ammattilaisia. Yhteisöllisyys ja paikkasidonnaisuus onkin meille tärkeää: haluamme, että taide sopii ympäristöönsä ja ottaa huomioon paikalliset asukkaat. Meillä on paljon kokemusta niin isojen muraaliprojektien tuottamisesta, erikokoisista katutaideteoksista, yhteisöllisistä taideprojekteista kuin erilaisista kaupunkitapahtumista. Teemme myös paljon yhteistyötä kaupunkitaiteen parissa toimivien ihmisten ja tahojen kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla.
29
Asun itse Helsingissä Konepajan alueella, jossa valmistettiin aikanaan vetureita ja junavaunuja. Nykyään alue on yhdistelmä uusia asuinrakennuksia sekä vanhoja punatiilirakennuksia, joihin on syntynyt kulttuuritoimintaa ja työhuoneita entisen toiminnan päätyttyä. Konepajan alueesta onkin tullut alue, joka houkuttelee paitsi asukkaita uusiin taloihin, myös erilaisia toimijoita, tapahtumia ja kävijöitä eri puolilta kaupunkia.
Jotta saisimme nämä tahot yhteen, tekisimme alueesta yhteisöllisemmän ja saisimme konepajarakennusten potentiaalista kaiken irti, perustimme Antti Möllerin ja muutaman muun alueen asukkaan kanssa marraskuussa 2016 Konepaja-liikkeen. Liike tuli pari päivää myöhemmin hyvin ajankohtaiseksi, kun Bauhaus julkisti suunnitelmansa jättimäisen kaupan ja parkkihallin rakentamisesta alueelle.
Nämä suunnitelmat olivat aivan jotain muuta kuin asukkailla, alueen nykyisillä vuokralaisilla ja kaupunkilaisilla ylipäätään oli toiveissa. Keräsimme tietoa siitä, mikä on rakennusten ja asemakaavan tilanne ja jaoimme sitä sosiaalisessa mediassa. Bauhausin poikkeushakemus asemakaavaan saikin yli 500 muistutusta (normaalisti niitä tulee 1-2) ja myös kaupunkisuunnittelulautakunta päätyi vastustamaan sitä.
Konepaja-liike on kuitenkin alusta asti halunnut kehittää aluetta positiiviseen suuntaan, ei vain vastustaa jotain. Niinpä aloitimme samanaikaisesti keräämään alueesta kiinnostuneita toimijoita ja teimme oman alustavan suunnitelmamme rakennuksille. Sen tarkoituksena on herättää keskustelua ja osoittaa, että vaihtoehtojakin on olemassa.
Koska kävi selväksi, ettei rakennusten ostaminen onnistuisi muuta kuin varakkaan sijoittajan avustuksella, otin yhteyttä myös Bruce Oreckiin, Yhdysvaltojen entiseen suurlähettilääseen ja kiinteistösijoittajaan. Hän innostui alueesta siinä määrin, että halusi ostaa samaiset rakennukset, joita Bauhaus tavoitteli. Mutta lähestymistapa oli tällä kertaa täysin erilainen kuin Bauhausilla: suunnitelmista keskusteltiin järjestämässämme asukasillassa, johon tuli yli 300 ihmistä – ja jotka kaikki olivat uuden vaihtoehdon puolella. Monien käänteiden jälkeen kaupat myös tehtiin, ja nyt Konepajan aluetta kehitetään vihdoin siihen suuntaan kuin asukkaat halusivat. Muutaman vuoden päästä sen odotetaankin olevan kaupungin mielenkiintoisimpia paikkoja ja uusi luovan alan keskittymä.
20
Kulttuurikeskus Stoa pyysi minua mukaan helsinkiläisille kasiluokkalaisille maalis-huhtikuussa järjestämäänsä kulttuurikurssiin. Kotikulmat haltuun arjen aktivismilla -nimisissä työpajoissa itähelsinkiläisille kasiluokalle järjestettiin yhteensä kuuden tunnin mittaisia työpajoja, joissa oppilaat ryhtyivät aktivisteiksi ja toteuttivat lähiympäristöön tai kouluun sijoittuvan oman projektin tai tempauksen. Kurssien aikana oppilaat tekivät mm. parannusehdotuksia kouluruokailuun, suunnittelivat koulun aulalle uuden ilmeen. Monet luokat jakoivat kaupungilla ohikulkijoille kahvia ja hyvää mieltä. Nuoret päätyivät kohtaamaan kaikenlaisia ihmisiä aina vanhuksista kadunmiehiin ja päinvastoin: kahvia hakemaan tulleet ihmiset saivat päivittää mielikuviaan teini-ikäisistä. Osa nuorista innostui tempauksesta jopa niin paljon että jäivät jakamaan kahvia vielä koulupäivän loppumisen jälkeenkin.
01
Luuletko, että maailmaa muutetaan vain politiikan suljetuissa huoneissa? Niin ei muuten ole. Meillä kaikilla on valtaa. Sitä pitää käyttää tai se käyttää meitä.
Valtaajat on Yhteismaan ja Tatsi ry:n yhdessä vuonna 2015 aloittama hanke, jonka tarkoituksena on antaa valta takaisin työelämästä syrjäytyneille nuorille. Valtaaminen on tekemisen tapa, jossa nuoret tekevät itse yhdessä duunarien, työttömien, johtajien ja asiantuntijoiden kanssa. Ajatuksena on tarjota edellytyksiä sille, että nuoret työttömät pystyvät vaikuttamaan itselleen tärkeissä asioissa ja tulla siten tunnustetuiksi yhteiseen hyvään panostavina ihmisinä. Se ehkäisee lannistumista ja auttaa näkemään mahdollisuuksia.
Olin mukana suunnittelemassa hanketta ja mukana sen toiminnan käynnistämisessä ensimmäisen vuoden ajan. Nykyään hankkeesta on vastuussa Tatsi ry.