22
Helsingissä sijaitseva Kalasatama on tullut viime vuosina tunnetuksi väliaikaisesta toiminnastaan: Konttiaukiosta, kaupunkiviljelmistä, graffiteista, skeittauksesta, Sompasaunasta ja erilaisista tapahtumista. Halusin säilyttää tämän Kalasataman hengen, joka on tuonut kaivattua vapautta keskelle kaupunkia. Luoda tilaa omaehtoiselle toiminnalle, yhdessä tekemiselle, taiteelle, kulttuurille – ja ihmisille. Ja kokeilla, mitä kaikkea voimme yhdessä saada aikaan.
Ja niin syntyi Kalasataman Vapaakaupunki.
Kalasataman Vapaakaupungin ensimmäisessä vaiheessa Suvilahteen nousi kahdeksi kuukaudeksi (18.5.-15.7.2018) uusi, kaikille avoin kaupunkikulttuurin keidas. Se rakentuu alueen perinteitä kunnioittaen konttien ympärille, jotka mukautuvat erilaisten tapahtumien näyttämöksi. Konttien lisäksi Vapaakaupungista löytyy myös grillausmahdollisuudet (tapahtumien aikaan) sekä puisto kaupunkiviljelmineen.
Kalasataman Vapaakaupunki on tarkoitettu meille kaikille. Siellä kuka tahansa voi järjestää maksutta tapahtuman, kunhan se on kaikille avoin, ilmainen sekä sopii Vapaakaupunkimme arvoihin ja henkeen. Me myös autamme järjestelyiden kanssa ja tarjoamme esimerkiksi sähköt, äänitekniikan ja ääniteknikon palvelut tapahtumanjärjestäjien käyttöön maksutta. Kalasataman Vapaakaupunkiin voi tulla kuka tahansa, koska tahansa. Silloinkin, kun paikalla ei ole ohjelmaa, voi sinne tulla piknikille tai vain viettämään kesäpäivää.
Kalasataman Vapaakaupunki nousi suureen suosioon jo ensimmäisessä vaiheessaan. Kahden kuukauden aikana siellä järjestettiin noin 30 musiikkitapahtumaa sekä lisäksi mm. joogaa, capoeiraa, ompelutyöpaja sekä erikoisempia tapahtumia, kuten showpainiesitys.
Hankkeen yhteistyökumppanina toimii alueen uusi kauppakeskus REDI, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut paikan sisältöön millään tavalla. Sillä niin parhaat jutut syntyvät yhdessä tehdessä: luottamalla ihmisiin. Jatkoa Vapaakaupungille onkin jo suunnitteilla.
22
Ehdottomasti suurin ja itselleni tärkein katutaideprojekti, jota olen ollut tekemässä, on Pasilan katutaidekaupunginosa. Olin jo vuosia ajatellut, että tämän 1970-luvulla rakennetun alueen monet harmaat seinät olisivat täydellinen paikka katutaiteelle. Vuonna 2017 ryhdyin vihdoin toimeen asian suhteen Helsinki Urban Artin kanssa. Rahoitusta hankkeelle oli vaikea löytää, mutta osin Suomen 100-vuotisjuhlan ansiosta hankkeeseen saatiin houkuteltua monia lähetystöjä ja kulttuuri-instituutteja mukaan, joiden avustuksella alueelle tuotiin monia ulkomaalaisia katutaiteen huippunimiä.
Pasilan katutaidekaupunginosan kokonaisuuteen on valittu laajasti erilaisia tyylejä ja suuntauksia edustavia taiteilijoita, joista monen kädenjälkeä on saatu ihailla ympäri maailmaa. Pasilan katutaidekaupunginosa tuo esiin sellaista katutaidetta, jota muualla Suomessa näkee harvoin. Se on myös alue, jossa taiteilijat saavat paljon vapauksia taiteen suhteen ja voivat kokeilla rajojaan. Osa taiteilijoista kutsutaan paikalle yhteistyökumppaniemme avustuksella, mutta se on myös alue, jossa paikalliset taiteilijat pääsevät näyttämään osaamistaan ja johon Suomessa käymässä olevat taiteilijat voivat jättää jälkensä.
Syksyyn 2018 mennessä alueelle on jo tullut yli erikokoista 40 taideteosta, mikä on muuttanut alueen ilmeen ja imagon kokonaan. Ennen unohduksissa ollut alue on alkanut houkutella puoleensa niin helsinkiläisiä, matkailijoita kuin koululuokkia. Ja paikalliset asukkaat ovat vihdoin saaneet kaipaamansa väriä ja taidetta seinilleen.
15
Helsinki Urban Art on kaupunkitaiteeseen erikoistunut yhdistys, jota olin perustamassa vuoden 2017 alussa. Sen tarkoituksena on tuoda taidetta kaupunkitilaan osaksi ihmisten elämää ja tehdä ympäristöä elävöittävää taidetta monissa muodoissa niin Helsingissä, muualla Suomessa kuin ulkomailla. Tuomme esiin uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa, luomme yhteisöllistä kaupunkikulttuuria sekä etsimme ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin taiteen ja aktivismin keinoin.
Helsinki Urban Art sai alkunsa Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektista, joka toteutti vuonna 2016 useita kaupunkiympäristöä elävöittäviä katutaideteoksia. Helsinki Urban Art laajentaa tätä toimintaa ja tuo taidetta katukuvaan entistä enemmän ja monipuolisemmin.
Helsinki Urban Artin muodostaa joukko visuaalisen alan, yhteisötaiteen ja kaupunkiaktivismin ammattilaisia. Yhteisöllisyys ja paikkasidonnaisuus onkin meille tärkeää: haluamme, että taide sopii ympäristöönsä ja ottaa huomioon paikalliset asukkaat. Meillä on paljon kokemusta niin isojen muraaliprojektien tuottamisesta, erikokoisista katutaideteoksista, yhteisöllisistä taideprojekteista kuin erilaisista kaupunkitapahtumista. Teemme myös paljon yhteistyötä kaupunkitaiteen parissa toimivien ihmisten ja tahojen kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla.
03
Helsinki on täynnä saunoja, jotka ovat usein käyttämättä ja joita juuri kukaan ei pääse näkemään. Entä jos muutettaisiin tilanne yhden päivän ajaksi ja kutsuttaisiin tutut ja tuntemattomat kylään? Tästä ajatuksesta syntyi Helsinki Sauna Day, joka avaa Helsingin saunat kaikille halukkaille ja lämmittää niin kehot kuin mielet.
Helsingissä on viime vuosina syntynyt paljon uutta yhteisöllistä toimintaa. Saunat ovat kuitenkin edelleen usein vain yksityisessä käytössä, vaikka perinteisesti saunominen on ollut kaupungeissa yhteisöllinen tapahtuma. Suomessa on tällä hetkellä arviolta yli kolme miljoonaa saunaa, mutta suurinta osaa niistä käytetään hyvin harvoin. Samaan aikaan moni kuitenkin saunoisi mielellään useammin. Siitä syntyi ajatus järjestää uusi sopivasti hullu yhteisöllinen tapahtuma Helsingissä. Suomen kesä voi olla lyhyt, mutta ei se ole este elävälle kaupunkikulttuurille. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Visit Helsingin kanssa.
Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin lauantaina 12.3.2016. Saunoja (yhteensä yli 50) avattiin eri puolille Helsinkiä niin koteihin, hotelleihin kuin telttoihin ja tunnelma oli mahtava. Tapahtuma sai suuren suosion myös yleisön parissa, joka täytti kaikki saunat viimeistä paikkaa myöten. Seuraavan kerran Helsinki Sauna Day järjestetään 10.3.2018.
29
Lisää katutaidetta Helsinkiin on katutaideryhmä G-REXin kanssa alulle laittamani yhteisprojekti, joka elävöittää Helsingin kaupunkikuvaa katutaiteen avulla. Projektin päätavoitteena on suurikokoisten muraalitaideteosten toteuttaminen eri puolilla kaupunkia siellä, missä niille on eniten tarvetta. Projektin tavoite on olla aktiivisena toimijana nostamassa luvallisen, korkeatasoisen maailmanluokan muraalitaiteen profiilia Suomessa ja tarjota vaihtoehtoja kaupallisille kuville kaupunkikuvassa.
Vuosina 1998 – 2008 Helsingissä vallitsi nollatoleranssi graffiteja kohtaan, minkä takia kaupunkiin ei ole päässyt kehittymään vahvaa katutaidekulttuuria. Viime vuosina poliittinen linja katutaidetta kohtaan on kuitenkin muuttunut myönteisemmäksi. Haluamme osaltamme olla edistämässä katutaidetta Suomessa ja näyttää, miten paljon positiivisia vaikutuksia katutaiteella voi olla.
Lisää katutaidetta Helsinkiin -projekti järjesti kesällä 2016 Lisää katutaidetta kulmillesi- kilpailun, jossa ihmiset saivat ehdottaa kohteita Helsingissä uusille katutaideteoksille. Kilpailuehdotusten joukosta valittiin kolme voittajakohdetta, joista kaksi sijaitsee Kannelmäessä ja yksi Roihuvuoressa. Syyskuussa Maikki Rantala maalasi Kannelmäkeen Trumpettitie 2:ssa sijaitsevan talon seinään asukkaita osallistavan katutaideteoksen. Roihuvuoreen Prinssintie 4:ssä sijaitsevan talon seinään saatiin puolestaan puolalaisen katutaiteilijan Oteckin teos. Kolmannen muraalin Kannelmäen vanhusten palvelutalon seinään maalaa argentiinalainen katutaiteilija Milu Correch kesällä 2017.
Lisää katutaidetta Helsinkiin-projektin kautta kuka tahansa voi jatkossa myös tilata katutaidetta omalle seinälleen. Projekti kuratoi kohteeseen sopivan taiteilijan, hoidamme kaikki käytännön järjestelyt, lupien hakemiset ja muun byrokratian. Lisäksi kehittelemme yhdessä kaupungin kanssa mallia, joka helpottaa katutaiteen hankkimista ja vähentää siihen liittyvää ylimääräistä byrokratiaa.
Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektista sai alkunsa myös Helsinki Urban Art, joka tuo taidetta katukuvaan entistä enemmän ja monipuolisemmin.
29
Muutettuamme kodit taidenäyttelyiksi Olohuonenäyttelyssä, heräsi minulla ajatus konseptin laajentamisesta. Jos kerran taidenäyttelyitä voi tuoda kotiin, niin miksei myös teatteria? Niinpä kotiteatteri sai uuden – tai vanhan – merkityksen, kun Kotiteatterifestivaali muutti kodit teatterinäyttämöiksi helmikuussa 2015 ja marraskuussa 2016. Tarjolla oli yhtä aikaa intiimejä ja rentoja teatterikokemuksia viikon ajan eri puolilla Helsinkiä. Ohjelmisto koostui Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden ja muiden näyttelijöiden esittämistä monologeista. Teatteriesityksiin on vapaa pääsy, mutta osallistuminen vaati paikan varaamista etukäteen. Kaikki näytökset olivat täynnä ja niin näyttelijät, asukkaat, vieraat kuin järjestäjät tyytyväisiä.
