Made by the people for the people – New participatory urban culture is blooming in Helsinki

Helsinki – pohjoinen kylmä kaupunki, jossa ihmiset eivät puhu toisilleen. Tämä usein kuultu Helsinkiin liitetty stereotypia ei anna lainkaan koko kuvaa kaupungista. Helsinki on muuttunut paljon viimeisen viiden tai kuuden vuoden aikana. Kaupunkilaiset ovat ryhtyneet itse tekemään tapahtumia ja tekevät kaupungista monilla muilla tavoilla itse sellaisen, jossa he haluavat elää. Myös kaupungin viranomaiset ovat ymmärtäneet kansalaisaktivismin potentiaalin ja ottavat nämä toimet vastaan paljon myönteisemmin.

Lue kirjoittamani, New Europe Magazinessa julkaistu artikkeli osallistavasta kaupunkikulttuurista täällä

 

Yhteisömanagerointi ja uusi kaupunkikulttuuri

Viime vuosina ihmiset ovat ottaneet entistä aktiivisemman roolin kaupunkikulttuurin luojina: enää kaupunkitilaa ei nähdä paikkana, jonka käyttämiseen on yksinoikeus ainoastaan julkisella sektorilla tai yrityksillä. Tapahtumat eivät tarkoita vain ammattilaisten yleisölle tuottamaa ohjelmaa. Eikä jonkin merkittävän luomiseen tarvita aina paljon rahaa tai raskaita organisaatioita. Uusi kaupunkikulttuuri on ennakkoluulotonta, ketterää, pienellä budjetilla toteutettua – ja yhteisöllistä.

Tässä artikkelissa käsittelen sitä, mitä uusi yhteisöllinen kaupunkikulttuuri on teoriassa ja käytännössä käyttäen esimerkkinä Siivouspäivää. Vastauksia haetaan seuraaviin kysymyksiin: Miten viestinnän tavat ovat muuttuneet ja mikä merkitys muutoksella on yhdessä tekemiseen? Millainen on yhteisöllinen luomisprosessi ja mitä se vaatii yhteisömanagerilta? Miksi ihmiset osallistuvat ja millaisissa rooleissa he toimivat?

Lue artikkeli

Lue alkuperäinen artikkeli

 

Tarinoita vastaanottokeskuksesta

Turvapaikanhakijoiden oma ääni jää usein kuulematta julkisuudessa käytävässä keskustelussa. Kuulemme paljon siitä, kuinka paljon pakolaisia on mistäkin maasta tulossa, mutta itse ihmiset lukujen takana jäävät usein etäisiksi. Tämä voi aiheuttaa epäluuloa tulijoita kohtaan, sillä tuntematonta on helppo pelätä. Moni unohtaa, että turvapaikanhakijat ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat jättäneet kotimaihinsa perheenjäseniään ja oman arkensa.

Kesällä 2015 pakolaisten määrän kasvaessa ympäri Eurooppaa halusin tehdä osani tilanteen muuttamiseksi. Kertoakseni, että tilastotietojen ja uutisotsikoiden taustalla on todellisia ihmisiä todellisine huolineen, perustin Tarinoita vastaanottokeskuksesta -projektin yhdessä vapaaehtoisten toimittajien, kuvaajien ja tulkkien kanssa. Menimme vastaanottokeskuksiin haastattelemaan niiden asukkaita, kuvaamaan heidät (niin ettei heitä voi tunnistaa) ja postaamalla niiden perusteella muotoutuneen tarinan Facebookiin suomeksi ja englanniksi. Tuomalla ihmiset ja heidän tarinansa laajempaan tietoisuuteen halusimme lisätä suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden keskinäistä ymmärrystä. Sivusto saikin heti paljon seuraajia ja hanke osakseen paljon positiivista huomiota. Maalis-huhtikuussa 2016 projektista toteutetaan myös näyttely Kulttuurikeskus Stoaan Itä-Helsinkiin.

Facebook

Kohtaamisia. Ihmisiä, tarinoita ja makuja naapurista.

Mitä tulee kun yhdistetään Venäjä, tarinankerronta, valokuvakirja ja keittokirja?

Kohtaamisia. Ihmisiä, tarinoita ja makuja naapurista on suomalais-venäläinen projekti, joka nostaa keskiöön tavalliset venäläiset ihmiset, heidän arkensa, ruokakulttuurinsa ja tarinansa. Eri puolilla Venäjää matkataan maaliskuusta elokuuhun, ja loppuvuodesta 2016 tuloksista julkaistaan kirja sekä näyttely. Seuraa kuulumisia kentältä täällä!

Kohtaamisia sai alkunsa tarpeesta tuoda tavallisten venäläisten ääni kuuluviin aikana, jolloin mediassa käytävää keskustelua leimaavat suuret poliittiset linjaukset ja usein negatiivinen uutisointi. Tätä kautta se myös lisää ihmisten keskinäistä ymmärrystä ja laajentaa kuvaa Venäjästä.

Hanke toteutetaan viidellä eri alueella: Krasnodarissa, Murmanskissa, Pietarissa, Novosibirskissä ja Kazanissa. Kyseiset alueet on valittu mukaan maantieteellisen ja kulttuurisen moninaisuutensa vuoksi: jokainen niistä sijaitsee eri puolilla Venäjää ja edustaa omanlaista kulttuuriaan.

Projektin työryhmään kuuluvat Jaakko Blomberg, Jyrki Tsutsunen, Aleksandra Nenko, Anton Polski, Maria Niemi sekä venäläisiä valokuvaajia. Projektin päärahoittaja on Koneen Säätiö ja pääyhteistyökumppani on Cultura-säätiö.

Facebook

Instagram