22
Helsingissä sijaitseva Kalasatama on tullut viime vuosina tunnetuksi väliaikaisesta toiminnastaan: Konttiaukiosta, kaupunkiviljelmistä, graffiteista, skeittauksesta, Sompasaunasta ja erilaisista tapahtumista. Halusin säilyttää tämän Kalasataman hengen, joka on tuonut kaivattua vapautta keskelle kaupunkia. Luoda tilaa omaehtoiselle toiminnalle, yhdessä tekemiselle, taiteelle, kulttuurille – ja ihmisille. Ja kokeilla, mitä kaikkea voimme yhdessä saada aikaan.
Ja niin syntyi Kalasataman Vapaakaupunki.
Kalasataman Vapaakaupungin ensimmäisessä vaiheessa Suvilahteen nousi kahdeksi kuukaudeksi (18.5.-15.7.2018) uusi, kaikille avoin kaupunkikulttuurin keidas. Se rakentuu alueen perinteitä kunnioittaen konttien ympärille, jotka mukautuvat erilaisten tapahtumien näyttämöksi. Konttien lisäksi Vapaakaupungista löytyy myös grillausmahdollisuudet (tapahtumien aikaan) sekä puisto kaupunkiviljelmineen.
Kalasataman Vapaakaupunki on tarkoitettu meille kaikille. Siellä kuka tahansa voi järjestää maksutta tapahtuman, kunhan se on kaikille avoin, ilmainen sekä sopii Vapaakaupunkimme arvoihin ja henkeen. Me myös autamme järjestelyiden kanssa ja tarjoamme esimerkiksi sähköt, äänitekniikan ja ääniteknikon palvelut tapahtumanjärjestäjien käyttöön maksutta. Kalasataman Vapaakaupunkiin voi tulla kuka tahansa, koska tahansa. Silloinkin, kun paikalla ei ole ohjelmaa, voi sinne tulla piknikille tai vain viettämään kesäpäivää.
Kalasataman Vapaakaupunki nousi suureen suosioon jo ensimmäisessä vaiheessaan. Kahden kuukauden aikana siellä järjestettiin noin 30 musiikkitapahtumaa sekä lisäksi mm. joogaa, capoeiraa, ompelutyöpaja sekä erikoisempia tapahtumia, kuten showpainiesitys.
Hankkeen yhteistyökumppanina toimii alueen uusi kauppakeskus REDI, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut paikan sisältöön millään tavalla. Sillä niin parhaat jutut syntyvät yhdessä tehdessä: luottamalla ihmisiin. Jatkoa Vapaakaupungille onkin jo suunnitteilla.
29
Yhdessä syöminen ja erilaiset yhteisölliset ruokatapahtumat ovat nousseet suureen suosioon Helsingissä – ja muuallakin – viime vuosina. Suurin osa tapahtumista keskittyy kuitenkin kantakaupunkiin ja osallistujat ovat suurilta osin niitä, jotka ovat muutenkin aktiivisia kulttuurin kuluttajia. Miten vastaavanlaista toimintaa saataisiin vietyä lähiöihin ja ihmiset saataisiin yhteisen pöydän ääreen sielläkin?
Sitä kokeilemme yhdessä osana Humakin Lähellä lähiössä -projektia, joka vie kulttuuria eri kaupunkien lähiöihin. Syksyllä 2016 alkaneessa projektissa kokeilemme erilaisia yhdessä syömisen tapoja Vantaan, Jyväskylän, Turun ja Helsingin lähiöissä ja pyrimme luomaan konsepteja, joita kuka tahansa voisi toteuttaa omassa naapurustossaan.
29
Kun Helsingin kaupunki ilmoitti toukokuussa 2016 myyvänsä huutokaupalla viisi 1950-luvulta peräisin olevaa lippakioskia, sai Joonas Pekkanen idean: löytyisikö niin paljon vegaaniruoasta kiinnostuneita, että yhden kioskeista voisi ostaa joukkorahoituksen voimin?
Ajatus sai kannatusta Facebookissa (myös minulta), joten sopivan hullua ideaa päätettiin kokeilla. Perustimme osuuskunnan, teimme joukkorahoituskampanjan ja keräsimme kahdessa viikossa yli 40 000 euroa – ja voitimme huutokaupan. Funktionalismin tyyliin rakennettu lippakioski Kansallismuseon vieressä sai nimekseen Jänö, ja sen avajaisia vietettiin jo elokuussa 2016. Paikalle tuli satoja ihmisiä jo ensimmäisenä päivänä ja vaikka annoksia tehtiin niin paljon kuin ehdittiin, oli jono koko päivän kymmenien metrien mittainen.
Jänö toimi menestyksekkäästi syksyn 2016, jonka jälkeen se suljettiin perusteellista remonttia varten. Remontin yhteydessä kioskin katolle asennettiin myös aurinkopaneelit. Nykyään Jänö on auki kesäkauden, mutta sulkee luukkunsa aina talven ajaksi. Mutta Jänö on paljon muutakin kuin vain kioski. Se järjestää tapahtumia ja pop up -ravintoloita, ja meillä on myös oma mehu, jota voi ostaa monista kaupoista.
01
Kesällä ja syksyllä 2015 pakolaisten tuleminen Suomeen aiheutti paljon keskustelua ja myös pelkoa Helsingissä. Tuntematonta onkin helppo pelätä. Päätimme yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tehdä asialle jotain ja järjestää yhteisen illallisen helsinkiläisille ja pakolaisille syyskuussa 2015.
Valmistimme yhdessä ruoan Diakonissalaitoksen opiskelijoiden ja muiden vapaaehtoisten kanssa päivän aikana, ja kutsuimme kaikki vanhat ja uudet naapurit syömään illallista, jossa maistuvat osallistujien kotimaiden maut. Osin ruokalahjoitusten avulla valmistetulla illallisella oli tarjolla erilaisia kasvisruokia. Maksu illallisesta oli vapaaehtoinen, jotta jokainen halukas varmasti pääsisi mukaan. Kun siihen päälle lisättiin kynttilävalaistus ja DJ tuli illallisista loppujen lopuksi varsinaiset bileet!
01
Social Kitchen on pop up -ravintola, jota työttömät pitävät kokki Jyrki Tsutsusen ja Jaakko Blombergin johdolla. Social Kitcheniä pidetään eri paikoissa eri aikoina ja eri teemoilla, joihin osallistujat perehtyvät ennen ravintolan perustamista. Tässä ravintolassa ei tärkeillä, virheitä saa tehdä ja hauskaa pitää olla. Luvassa on silti laadukasta ja maukasta ruokaa jokaisen kukkarolle sopivaan hintaan.
Social Kitchen toteutettiin syksyllä 2015 osana Valtaajat-hanketta, joka on Yhteismaan ja Tatsi ry:n RAY:n tuella aloittama projekti.
01
Kaupungit ovat täynnä tiloja, joilla voisi tehdä paljon enemmän. Me täytämme ne hetkeksi hyvällä ruoalla, juomalla, seuralla ja taiteella. Kutsumme paikalle tutut ja tuntemattomat. Ja katsomme millainen keitos siitä syntyy.
Ravintola Hukkatila on minun, Jyrki Tsutsusen ja Johanna Kuneliuksen yhteistyössä luoma konsepti. Kokki Jyrki Tsutsunen tuo yleensä vain hienoista ravintoloista tutut maut uusiin, rentoihin ympäristöihin. Luvassa vieraille on yllätysmenu parhaista raaka-aineista sesongin ja paikan mukaan – ja jokaisen kukkarolle sopivaan hintaan. Tunnelman viimeistelee suunnittelija Johanna Kuneliuksen luoma sisustus sekä vierailevat taiteilijat.
Ravintola Hukkatila sai alkunsa halusta luoda uudenlainen, rennompi, sosiaalisempi, hauskempi ja mielenkiintoisempi ravintola. Ravintola perustetaan aina vain kerran yhteen paikkaan – ja yhdeksi illaksi kerrallaan. Tähän mennessä ravintoloita on järjestetty mm. kodissani, huoltoasemalla, huonekalutehtaassa, vanhassa kirjapainossa, entisessä soitinliikkeessä, taidemuseossa, kasvihuoneessa ja koulun pihalla. Tsekkaa FB-sivuilta lisätietoja ja laita viestiä, jos haluat mukaan!
29
Mitä tulee kun yhdistetään Venäjä, tarinankerronta, valokuvakirja ja keittokirja?
Kohtaamisia. Ihmisiä, tarinoita ja makuja naapurista on suomalais-venäläinen projekti, joka nostaa keskiöön tavalliset venäläiset ihmiset, heidän arkensa, ruokakulttuurinsa ja tarinansa. Eri puolilla Venäjää matkataan maaliskuusta elokuuhun, ja loppuvuodesta 2016 tuloksista julkaistaan kirja sekä näyttely. Seuraa kuulumisia kentältä täällä!
Kohtaamisia sai alkunsa tarpeesta tuoda tavallisten venäläisten ääni kuuluviin aikana, jolloin mediassa käytävää keskustelua leimaavat suuret poliittiset linjaukset ja usein negatiivinen uutisointi. Tätä kautta se myös lisää ihmisten keskinäistä ymmärrystä ja laajentaa kuvaa Venäjästä.
Hanke toteutetaan viidellä eri alueella: Krasnodarissa, Murmanskissa, Pietarissa, Novosibirskissä ja Kazanissa. Kyseiset alueet on valittu mukaan maantieteellisen ja kulttuurisen moninaisuutensa vuoksi: jokainen niistä sijaitsee eri puolilla Venäjää ja edustaa omanlaista kulttuuriaan.
Projektin työryhmään kuuluvat Jaakko Blomberg, Jyrki Tsutsunen, Aleksandra Nenko, Anton Polski, Maria Niemi sekä venäläisiä valokuvaajia. Projektin päärahoittaja on Koneen Säätiö ja pääyhteistyökumppani on Cultura-säätiö.
29
Kaikkien muiden tapahtumien ohessa pidän aina välillä pop up -ravintoloita, yleensä kokki Jyrki Tsutsusen kanssa. Jotain erikoista ravintoloissa kuitenkin pitää olla. Jotain uutta tai yllättävää, joka saa ihmisiä ajattelemaan asioista vähän eri tavalla. Yksi näistä pop up -ravintoloista oli Kimchipäivät 26. – 28.8. Helsingissä Kustaankadulla. Paikalla sijaitseva työtila muuttui kolmen illan ajaksi pop up -ravintolaksi, jossa tarjosimme joka päivä yhtä ruokaa, jonka olennainen osa on korealainen hapankaali kimchi. Menusta vastasi kimchiin hurahtanut Jyrki Tsutsunen ja tunnelman täydensi DJ Ström. Päivän päätteeksi hain läheisestä vastaanottokeskuksesta turvapaikanhakijoita syömään loput ruoat. Ja hauskaa oli! Niin ja miksi ihmeessä Kimchipäivät? No miksi ei?
29
Kakkunäyttely on näyttely, tapahtuma ja kahvitteluhetki kaikille kakkujen ystäville. Joukko kotileippureita tuo näytille lempikakkunsa yhdessä kakun reseptin ja tarinan kanssa. Kuka tahansa voi ottaa osaa millaisella kakulla ikinä haluaakaan. Kakku voi olla jostain erityisestä syystä tärkeä, äidiltä opittu, itse keksitty tai muuten vain hyväksi todettu. Tässä näyttelyssä ei kilpailla, eli myös ensimmäiset yritelmät, muotopuolet ja lässähtäneet kakut ovat tervetulleita. Ja kakun käsite on tässä tapahtumassa laaja eli rohkeasti vain rikkomaan rajoja!
Itse näyttelyyn (ja kakkujen syömiseen) pääsevät mukaan kaikki leipurit, minkä lisäksi jokainen heistä voi kutsua mukaan 4 kaveria nauttimaan näyttelyn antimista. Kakut ovat aluksi osallistujien ihasteltavina, minkä jälkeen ne syödään yhdessä. Tuntia myöhemmin näyttelystä pääsevät nauttimaan kaikki halukkaat.
Kakkunäyttely sai alkunsa ajatuksesta yhdistää taidegalleria, herkuttelu, reseptien jakaminen ja viihtyisä kahvitteluhetki. Olen järjestänyt Kakkunäyttelyä lokakuusta 2015 lähtien galleria/kahvila Ruplassa Helsingissä.
29
Illallinen taivaan alla syntyi, kun aloimme Yhteismaassa pohtia, miten voisimme juhlistaa Helsingin syntymäpäivää 12.6. Ajattelimme, että kaikista paras – ja luonnollisin – tapa olisi järjestää iso illallinen kaikille kaupunkilaisille.
Illallinen Helsingin taivaan alla järjestettiin ensimmäisen kerran 12.6.2013 Helsingissä Pohjoisesplanadilla osana Helsinki-päivää. Liikenteeltä suljetulle kadulle pystytettiin 1000 hengen illallispöytä. Tapahtumaan ilmoittautuneet kaupunkilaiset kattoivat oman illallisensa näille pöydille ja nauttivat toistensa seurasta. Ilmaistapahtumaan oli varattavissa 1000 paikkaa, jotka varattiin loppuun kahdessa minuutissa. Sateesta huolimatta ihmiset pysyivät pöydissä ja pitivät hauskaa.
Ensimmäinen Illallinen taivaan alla oli niin suuri menestys, että siitä päätettiin tehdä saman tien uusi Helsinki-päivän perinne, jonka järjestävät yhdessä Yhteismaa ja Helsingin kaupunki. Tapahtuma on levinnyt myös moniin muihin kaupunkeihin.