22
Helsingissä sijaitseva Kalasatama on tullut viime vuosina tunnetuksi väliaikaisesta toiminnastaan: Konttiaukiosta, kaupunkiviljelmistä, graffiteista, skeittauksesta, Sompasaunasta ja erilaisista tapahtumista. Halusin säilyttää tämän Kalasataman hengen, joka on tuonut kaivattua vapautta keskelle kaupunkia. Luoda tilaa omaehtoiselle toiminnalle, yhdessä tekemiselle, taiteelle, kulttuurille – ja ihmisille. Ja kokeilla, mitä kaikkea voimme yhdessä saada aikaan.
Ja niin syntyi Kalasataman Vapaakaupunki.
Kalasataman Vapaakaupungin ensimmäisessä vaiheessa Suvilahteen nousi kahdeksi kuukaudeksi (18.5.-15.7.2018) uusi, kaikille avoin kaupunkikulttuurin keidas. Se rakentuu alueen perinteitä kunnioittaen konttien ympärille, jotka mukautuvat erilaisten tapahtumien näyttämöksi. Konttien lisäksi Vapaakaupungista löytyy myös grillausmahdollisuudet (tapahtumien aikaan) sekä puisto kaupunkiviljelmineen.
Kalasataman Vapaakaupunki on tarkoitettu meille kaikille. Siellä kuka tahansa voi järjestää maksutta tapahtuman, kunhan se on kaikille avoin, ilmainen sekä sopii Vapaakaupunkimme arvoihin ja henkeen. Me myös autamme järjestelyiden kanssa ja tarjoamme esimerkiksi sähköt, äänitekniikan ja ääniteknikon palvelut tapahtumanjärjestäjien käyttöön maksutta. Kalasataman Vapaakaupunkiin voi tulla kuka tahansa, koska tahansa. Silloinkin, kun paikalla ei ole ohjelmaa, voi sinne tulla piknikille tai vain viettämään kesäpäivää.
Kalasataman Vapaakaupunki nousi suureen suosioon jo ensimmäisessä vaiheessaan. Kahden kuukauden aikana siellä järjestettiin noin 30 musiikkitapahtumaa sekä lisäksi mm. joogaa, capoeiraa, ompelutyöpaja sekä erikoisempia tapahtumia, kuten showpainiesitys.
Hankkeen yhteistyökumppanina toimii alueen uusi kauppakeskus REDI, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut paikan sisältöön millään tavalla. Sillä niin parhaat jutut syntyvät yhdessä tehdessä: luottamalla ihmisiin. Jatkoa Vapaakaupungille onkin jo suunnitteilla.
15
Helsinki Urban Art on kaupunkitaiteeseen erikoistunut yhdistys, jota olin perustamassa vuoden 2017 alussa. Sen tarkoituksena on tuoda taidetta kaupunkitilaan osaksi ihmisten elämää ja tehdä ympäristöä elävöittävää taidetta monissa muodoissa niin Helsingissä, muualla Suomessa kuin ulkomailla. Tuomme esiin uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa, luomme yhteisöllistä kaupunkikulttuuria sekä etsimme ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin taiteen ja aktivismin keinoin.
Helsinki Urban Art sai alkunsa Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektista, joka toteutti vuonna 2016 useita kaupunkiympäristöä elävöittäviä katutaideteoksia. Helsinki Urban Art laajentaa tätä toimintaa ja tuo taidetta katukuvaan entistä enemmän ja monipuolisemmin.
Helsinki Urban Artin muodostaa joukko visuaalisen alan, yhteisötaiteen ja kaupunkiaktivismin ammattilaisia. Yhteisöllisyys ja paikkasidonnaisuus onkin meille tärkeää: haluamme, että taide sopii ympäristöönsä ja ottaa huomioon paikalliset asukkaat. Meillä on paljon kokemusta niin isojen muraaliprojektien tuottamisesta, erikokoisista katutaideteoksista, yhteisöllisistä taideprojekteista kuin erilaisista kaupunkitapahtumista. Teemme myös paljon yhteistyötä kaupunkitaiteen parissa toimivien ihmisten ja tahojen kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla.
29
Yhdessä syöminen ja erilaiset yhteisölliset ruokatapahtumat ovat nousseet suureen suosioon Helsingissä – ja muuallakin – viime vuosina. Suurin osa tapahtumista keskittyy kuitenkin kantakaupunkiin ja osallistujat ovat suurilta osin niitä, jotka ovat muutenkin aktiivisia kulttuurin kuluttajia. Miten vastaavanlaista toimintaa saataisiin vietyä lähiöihin ja ihmiset saataisiin yhteisen pöydän ääreen sielläkin?
Sitä kokeilemme yhdessä osana Humakin Lähellä lähiössä -projektia, joka vie kulttuuria eri kaupunkien lähiöihin. Syksyllä 2016 alkaneessa projektissa kokeilemme erilaisia yhdessä syömisen tapoja Vantaan, Jyväskylän, Turun ja Helsingin lähiöissä ja pyrimme luomaan konsepteja, joita kuka tahansa voisi toteuttaa omassa naapurustossaan.
20
Kulttuurikeskus Stoa pyysi minua mukaan helsinkiläisille kasiluokkalaisille maalis-huhtikuussa järjestämäänsä kulttuurikurssiin. Kotikulmat haltuun arjen aktivismilla -nimisissä työpajoissa itähelsinkiläisille kasiluokalle järjestettiin yhteensä kuuden tunnin mittaisia työpajoja, joissa oppilaat ryhtyivät aktivisteiksi ja toteuttivat lähiympäristöön tai kouluun sijoittuvan oman projektin tai tempauksen. Kurssien aikana oppilaat tekivät mm. parannusehdotuksia kouluruokailuun, suunnittelivat koulun aulalle uuden ilmeen. Monet luokat jakoivat kaupungilla ohikulkijoille kahvia ja hyvää mieltä. Nuoret päätyivät kohtaamaan kaikenlaisia ihmisiä aina vanhuksista kadunmiehiin ja päinvastoin: kahvia hakemaan tulleet ihmiset saivat päivittää mielikuviaan teini-ikäisistä. Osa nuorista innostui tempauksesta jopa niin paljon että jäivät jakamaan kahvia vielä koulupäivän loppumisen jälkeenkin.
03
Helsinki on täynnä saunoja, jotka ovat usein käyttämättä ja joita juuri kukaan ei pääse näkemään. Entä jos muutettaisiin tilanne yhden päivän ajaksi ja kutsuttaisiin tutut ja tuntemattomat kylään? Tästä ajatuksesta syntyi Helsinki Sauna Day, joka avaa Helsingin saunat kaikille halukkaille ja lämmittää niin kehot kuin mielet.
Helsingissä on viime vuosina syntynyt paljon uutta yhteisöllistä toimintaa. Saunat ovat kuitenkin edelleen usein vain yksityisessä käytössä, vaikka perinteisesti saunominen on ollut kaupungeissa yhteisöllinen tapahtuma. Suomessa on tällä hetkellä arviolta yli kolme miljoonaa saunaa, mutta suurinta osaa niistä käytetään hyvin harvoin. Samaan aikaan moni kuitenkin saunoisi mielellään useammin. Siitä syntyi ajatus järjestää uusi sopivasti hullu yhteisöllinen tapahtuma Helsingissä. Suomen kesä voi olla lyhyt, mutta ei se ole este elävälle kaupunkikulttuurille. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Visit Helsingin kanssa.
Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin lauantaina 12.3.2016. Saunoja (yhteensä yli 50) avattiin eri puolille Helsinkiä niin koteihin, hotelleihin kuin telttoihin ja tunnelma oli mahtava. Tapahtuma sai suuren suosion myös yleisön parissa, joka täytti kaikki saunat viimeistä paikkaa myöten. Seuraavan kerran Helsinki Sauna Day järjestetään 10.3.2018.
01
Kesällä ja syksyllä 2015 pakolaisten tuleminen Suomeen aiheutti paljon keskustelua ja myös pelkoa Helsingissä. Tuntematonta onkin helppo pelätä. Päätimme yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tehdä asialle jotain ja järjestää yhteisen illallisen helsinkiläisille ja pakolaisille syyskuussa 2015.
Valmistimme yhdessä ruoan Diakonissalaitoksen opiskelijoiden ja muiden vapaaehtoisten kanssa päivän aikana, ja kutsuimme kaikki vanhat ja uudet naapurit syömään illallista, jossa maistuvat osallistujien kotimaiden maut. Osin ruokalahjoitusten avulla valmistetulla illallisella oli tarjolla erilaisia kasvisruokia. Maksu illallisesta oli vapaaehtoinen, jotta jokainen halukas varmasti pääsisi mukaan. Kun siihen päälle lisättiin kynttilävalaistus ja DJ tuli illallisista loppujen lopuksi varsinaiset bileet!
01
Social Kitchen on pop up -ravintola, jota työttömät pitävät kokki Jyrki Tsutsusen ja Jaakko Blombergin johdolla. Social Kitcheniä pidetään eri paikoissa eri aikoina ja eri teemoilla, joihin osallistujat perehtyvät ennen ravintolan perustamista. Tässä ravintolassa ei tärkeillä, virheitä saa tehdä ja hauskaa pitää olla. Luvassa on silti laadukasta ja maukasta ruokaa jokaisen kukkarolle sopivaan hintaan.
Social Kitchen toteutettiin syksyllä 2015 osana Valtaajat-hanketta, joka on Yhteismaan ja Tatsi ry:n RAY:n tuella aloittama projekti.
01
Siivouspäivä on kirpputorien ja kierrättämisen ystävien uusi juhlapäivä. Vuoden siistein festivaali muuttaa kaupungit ja naapurustot isoiksi kirpputoreiksi ja markkinoiksi. Kuka tahansa voi kaupata tavaroitaan kaduilla, pihoilla tai kodeissa ja shoppailla itselleen päivän parhaat löydöt. Tapahtuma houkuttelee kaduille satoja tuhansia ihmisiä ympäri Suomen ja myös ulkomailla.
Siivouspäivän idea on tehdä kierrättämisestä helppoa sekä luoda elävää ja vastuullista kaupunkikulttuuria. Siivouspäivällä ei ole virallista järjestäjää, vaan jokainen tapahtumaan osallistuja on oman tapahtumansa järjestäjä. Jokainen on myös vastuussa omien jälkiensä siivoamisesta. Osallistujat voivat ilmoittaa myyntipaikkansa tapahtuman nettisivujen kartalla.
Ensimmäisen kerran Siivouspäivää vietettiin toukokuussa 2012. Alkunsa idea sai Pauliina Seppälän Facebook-postauksesta, jossa kaipailtiin tällaisen tapahtuman perään. Oli selvää, että tällaiselle päivälle olisi tarvetta ja niinpä alkuvuodesta 2012 joukko ideasta innostuneita ryhtyi sitä tekemään.
Alkuperäinen ajatus oli seurata joidenkin muiden kaupunkien mallia maailmalta ja antaa ihmisten kantaa tavarat kaduille, joista kuka tahansa voisi ne poimia ja lopussa jäteautot tyhjentäisivät kadut. Siitä kehitimme idean kevyempää ja asukaslähtöisempään suuntaan: katujen ja puistojen jättämisen siistiin kuntoon hoitivat myyjät itse, mutta järjestimme kuitenkin ympäri Helsinkiä kierrätyspisteitä, jonne ylimääräiset tavarat saattoi viedä. Kaupungilla ei loppujen lopuksi ollut mitään osaa tapahtumassa, mutta se antoi ensimmäisen kerran jälkeen hyväksynnän tapahtumalle ja uudelle tavalle järjestää kirpputorifestivaali.
Nykyään Siivouspäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, viikon 21 lauantaina ja elokuun lopussa. Alussa Siivouspäivän takana ei ollut varsinaista järjestäjätahoa, sillä vasta ensimmäisen tapahtuman jälkeen perustimme yhdessä Yhteismaan, joka otti tapahtuman nimiinsä.
01
Alussa oli sauna, teatteri ja festivaali. Sitten he sanoivat ”Tulkoon Saunateatterifestivaali”. Ja Saunateatterifestivaali tuli.
Mitä tapahtuu, kun teatteri riisutaan aidoimmilleen, tuodaan näyttelijät sekä yleisö yhteen ja laitetaan heidät hikoilemaan yhdessä? Se selvisi, kun marraskuussa 2015 järjestetty Saunateatterifestivaali muutti julkisen Sauna Arlan teatterinäyttämöksi. Saunateatterifestivaali tuo uuden ulottuvuuden sekä saunaan että teatteriin. Se yhdistää kulttuurin ja rentoutumisen aivan uudella tapaa. Saunassa on synnytty, kuoltu ja lemmitty – ja nyt myös näytelty.
01
Kaupungit ovat täynnä tiloja, joilla voisi tehdä paljon enemmän. Me täytämme ne hetkeksi hyvällä ruoalla, juomalla, seuralla ja taiteella. Kutsumme paikalle tutut ja tuntemattomat. Ja katsomme millainen keitos siitä syntyy.
Ravintola Hukkatila on minun, Jyrki Tsutsusen ja Johanna Kuneliuksen yhteistyössä luoma konsepti. Kokki Jyrki Tsutsunen tuo yleensä vain hienoista ravintoloista tutut maut uusiin, rentoihin ympäristöihin. Luvassa vieraille on yllätysmenu parhaista raaka-aineista sesongin ja paikan mukaan – ja jokaisen kukkarolle sopivaan hintaan. Tunnelman viimeistelee suunnittelija Johanna Kuneliuksen luoma sisustus sekä vierailevat taiteilijat.
Ravintola Hukkatila sai alkunsa halusta luoda uudenlainen, rennompi, sosiaalisempi, hauskempi ja mielenkiintoisempi ravintola. Ravintola perustetaan aina vain kerran yhteen paikkaan – ja yhdeksi illaksi kerrallaan. Tähän mennessä ravintoloita on järjestetty mm. kodissani, huoltoasemalla, huonekalutehtaassa, vanhassa kirjapainossa, entisessä soitinliikkeessä, taidemuseossa, kasvihuoneessa ja koulun pihalla. Tsekkaa FB-sivuilta lisätietoja ja laita viestiä, jos haluat mukaan!
