22
Helsingissä sijaitseva Kalasatama on tullut viime vuosina tunnetuksi väliaikaisesta toiminnastaan: Konttiaukiosta, kaupunkiviljelmistä, graffiteista, skeittauksesta, Sompasaunasta ja erilaisista tapahtumista. Halusin säilyttää tämän Kalasataman hengen, joka on tuonut kaivattua vapautta keskelle kaupunkia. Luoda tilaa omaehtoiselle toiminnalle, yhdessä tekemiselle, taiteelle, kulttuurille – ja ihmisille. Ja kokeilla, mitä kaikkea voimme yhdessä saada aikaan.
Ja niin syntyi Kalasataman Vapaakaupunki.
Kalasataman Vapaakaupungin ensimmäisessä vaiheessa Suvilahteen nousi kahdeksi kuukaudeksi (18.5.-15.7.2018) uusi, kaikille avoin kaupunkikulttuurin keidas. Se rakentuu alueen perinteitä kunnioittaen konttien ympärille, jotka mukautuvat erilaisten tapahtumien näyttämöksi. Konttien lisäksi Vapaakaupungista löytyy myös grillausmahdollisuudet (tapahtumien aikaan) sekä puisto kaupunkiviljelmineen.
Kalasataman Vapaakaupunki on tarkoitettu meille kaikille. Siellä kuka tahansa voi järjestää maksutta tapahtuman, kunhan se on kaikille avoin, ilmainen sekä sopii Vapaakaupunkimme arvoihin ja henkeen. Me myös autamme järjestelyiden kanssa ja tarjoamme esimerkiksi sähköt, äänitekniikan ja ääniteknikon palvelut tapahtumanjärjestäjien käyttöön maksutta. Kalasataman Vapaakaupunkiin voi tulla kuka tahansa, koska tahansa. Silloinkin, kun paikalla ei ole ohjelmaa, voi sinne tulla piknikille tai vain viettämään kesäpäivää.
Kalasataman Vapaakaupunki nousi suureen suosioon jo ensimmäisessä vaiheessaan. Kahden kuukauden aikana siellä järjestettiin noin 30 musiikkitapahtumaa sekä lisäksi mm. joogaa, capoeiraa, ompelutyöpaja sekä erikoisempia tapahtumia, kuten showpainiesitys.
Hankkeen yhteistyökumppanina toimii alueen uusi kauppakeskus REDI, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut paikan sisältöön millään tavalla. Sillä niin parhaat jutut syntyvät yhdessä tehdessä: luottamalla ihmisiin. Jatkoa Vapaakaupungille onkin jo suunnitteilla.
22
Ehdottomasti suurin ja itselleni tärkein katutaideprojekti, jota olen ollut tekemässä, on Pasilan katutaidekaupunginosa. Olin jo vuosia ajatellut, että tämän 1970-luvulla rakennetun alueen monet harmaat seinät olisivat täydellinen paikka katutaiteelle. Vuonna 2017 ryhdyin vihdoin toimeen asian suhteen Helsinki Urban Artin kanssa. Rahoitusta hankkeelle oli vaikea löytää, mutta osin Suomen 100-vuotisjuhlan ansiosta hankkeeseen saatiin houkuteltua monia lähetystöjä ja kulttuuri-instituutteja mukaan, joiden avustuksella alueelle tuotiin monia ulkomaalaisia katutaiteen huippunimiä.
Pasilan katutaidekaupunginosan kokonaisuuteen on valittu laajasti erilaisia tyylejä ja suuntauksia edustavia taiteilijoita, joista monen kädenjälkeä on saatu ihailla ympäri maailmaa. Pasilan katutaidekaupunginosa tuo esiin sellaista katutaidetta, jota muualla Suomessa näkee harvoin. Se on myös alue, jossa taiteilijat saavat paljon vapauksia taiteen suhteen ja voivat kokeilla rajojaan. Osa taiteilijoista kutsutaan paikalle yhteistyökumppaniemme avustuksella, mutta se on myös alue, jossa paikalliset taiteilijat pääsevät näyttämään osaamistaan ja johon Suomessa käymässä olevat taiteilijat voivat jättää jälkensä.
Syksyyn 2018 mennessä alueelle on jo tullut yli erikokoista 40 taideteosta, mikä on muuttanut alueen ilmeen ja imagon kokonaan. Ennen unohduksissa ollut alue on alkanut houkutella puoleensa niin helsinkiläisiä, matkailijoita kuin koululuokkia. Ja paikalliset asukkaat ovat vihdoin saaneet kaipaamansa väriä ja taidetta seinilleen.
15
Helsinki Urban Art on kaupunkitaiteeseen erikoistunut yhdistys, jota olin perustamassa vuoden 2017 alussa. Sen tarkoituksena on tuoda taidetta kaupunkitilaan osaksi ihmisten elämää ja tehdä ympäristöä elävöittävää taidetta monissa muodoissa niin Helsingissä, muualla Suomessa kuin ulkomailla. Tuomme esiin uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa, luomme yhteisöllistä kaupunkikulttuuria sekä etsimme ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin taiteen ja aktivismin keinoin.
Helsinki Urban Art sai alkunsa Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektista, joka toteutti vuonna 2016 useita kaupunkiympäristöä elävöittäviä katutaideteoksia. Helsinki Urban Art laajentaa tätä toimintaa ja tuo taidetta katukuvaan entistä enemmän ja monipuolisemmin.
Helsinki Urban Artin muodostaa joukko visuaalisen alan, yhteisötaiteen ja kaupunkiaktivismin ammattilaisia. Yhteisöllisyys ja paikkasidonnaisuus onkin meille tärkeää: haluamme, että taide sopii ympäristöönsä ja ottaa huomioon paikalliset asukkaat. Meillä on paljon kokemusta niin isojen muraaliprojektien tuottamisesta, erikokoisista katutaideteoksista, yhteisöllisistä taideprojekteista kuin erilaisista kaupunkitapahtumista. Teemme myös paljon yhteistyötä kaupunkitaiteen parissa toimivien ihmisten ja tahojen kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla.
29
Asun itse Helsingissä Konepajan alueella, jossa valmistettiin aikanaan vetureita ja junavaunuja. Nykyään alue on yhdistelmä uusia asuinrakennuksia sekä vanhoja punatiilirakennuksia, joihin on syntynyt kulttuuritoimintaa ja työhuoneita entisen toiminnan päätyttyä. Konepajan alueesta onkin tullut alue, joka houkuttelee paitsi asukkaita uusiin taloihin, myös erilaisia toimijoita, tapahtumia ja kävijöitä eri puolilta kaupunkia.
Jotta saisimme nämä tahot yhteen, tekisimme alueesta yhteisöllisemmän ja saisimme konepajarakennusten potentiaalista kaiken irti, perustimme Antti Möllerin ja muutaman muun alueen asukkaan kanssa marraskuussa 2016 Konepaja-liikkeen. Liike tuli pari päivää myöhemmin hyvin ajankohtaiseksi, kun Bauhaus julkisti suunnitelmansa jättimäisen kaupan ja parkkihallin rakentamisesta alueelle.
Nämä suunnitelmat olivat aivan jotain muuta kuin asukkailla, alueen nykyisillä vuokralaisilla ja kaupunkilaisilla ylipäätään oli toiveissa. Keräsimme tietoa siitä, mikä on rakennusten ja asemakaavan tilanne ja jaoimme sitä sosiaalisessa mediassa. Bauhausin poikkeushakemus asemakaavaan saikin yli 500 muistutusta (normaalisti niitä tulee 1-2) ja myös kaupunkisuunnittelulautakunta päätyi vastustamaan sitä.
Konepaja-liike on kuitenkin alusta asti halunnut kehittää aluetta positiiviseen suuntaan, ei vain vastustaa jotain. Niinpä aloitimme samanaikaisesti keräämään alueesta kiinnostuneita toimijoita ja teimme oman alustavan suunnitelmamme rakennuksille. Sen tarkoituksena on herättää keskustelua ja osoittaa, että vaihtoehtojakin on olemassa.
Koska kävi selväksi, ettei rakennusten ostaminen onnistuisi muuta kuin varakkaan sijoittajan avustuksella, otin yhteyttä myös Bruce Oreckiin, Yhdysvaltojen entiseen suurlähettilääseen ja kiinteistösijoittajaan. Hän innostui alueesta siinä määrin, että halusi ostaa samaiset rakennukset, joita Bauhaus tavoitteli. Mutta lähestymistapa oli tällä kertaa täysin erilainen kuin Bauhausilla: suunnitelmista keskusteltiin järjestämässämme asukasillassa, johon tuli yli 300 ihmistä – ja jotka kaikki olivat uuden vaihtoehdon puolella. Monien käänteiden jälkeen kaupat myös tehtiin, ja nyt Konepajan aluetta kehitetään vihdoin siihen suuntaan kuin asukkaat halusivat. Muutaman vuoden päästä sen odotetaankin olevan kaupungin mielenkiintoisimpia paikkoja ja uusi luovan alan keskittymä.
01
Turvapaikanhakijoiden oma ääni jää usein kuulematta julkisuudessa käytävässä keskustelussa. Kuulemme paljon siitä, kuinka paljon pakolaisia on mistäkin maasta tulossa, mutta itse ihmiset lukujen takana jäävät usein etäisiksi. Tämä voi aiheuttaa epäluuloa tulijoita kohtaan, sillä tuntematonta on helppo pelätä. Moni unohtaa, että turvapaikanhakijat ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat jättäneet kotimaihinsa perheenjäseniään ja oman arkensa.
Kesällä 2015 pakolaisten määrän kasvaessa ympäri Eurooppaa halusin tehdä osani tilanteen muuttamiseksi. Kertoakseni, että tilastotietojen ja uutisotsikoiden taustalla on todellisia ihmisiä todellisine huolineen, perustin Tarinoita vastaanottokeskuksesta -projektin yhdessä vapaaehtoisten toimittajien, kuvaajien ja tulkkien kanssa. Menimme vastaanottokeskuksiin haastattelemaan niiden asukkaita, kuvaamaan heidät (niin ettei heitä voi tunnistaa) ja postaamalla niiden perusteella muotoutuneen tarinan Facebookiin suomeksi ja englanniksi. Tuomalla ihmiset ja heidän tarinansa laajempaan tietoisuuteen halusimme lisätä suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden keskinäistä ymmärrystä. Sivusto saikin heti paljon seuraajia ja hanke osakseen paljon positiivista huomiota. Maalis-huhtikuussa 2016 projektista toteutetaan myös näyttely Kulttuurikeskus Stoaan Itä-Helsinkiin.
01
Ajatus Social Innovators Connected -verkostosta syntyi tavatessani Kööpenhaminassa järjestetyssä seminaarissa muita pohjoismaalaisia aktivisteja, yhteisöjä ja ruohonjuuritason toimijoita. Huomasin, miten naapurimaissa on paljon ideoita ja innokkaita tekijöitä, mutta emme tienneet toisistamme mitään. Ja niin jouduimme usein tekemään samat virheet ja keksimään pyörän aina uudestaan. Tähän asiaan halusin muutoksen. Ja niinpä sai alkunsa kööpenhaminalaisessa kahvilassa Social Innovators Connected -verkosto.
Social Innovators Connected kokoaa yhteen eurooppalaisia sosiaalisten innovaatioiden ja tapahtumien tekijöitä niin netissä kuin oikeassa maailmassa. Loppuvuodesta 2013 alulle panemani verkoston ensimmäinen konferenssi järjestettiin Helsingissä 3.–6.9.2014 Yhteismaan toimesta. SIC!2014 Helsinki -konferenssin tarjosi sosiaalisten innovaatioiden tekijöille, ruohonjuuritason toimijoille, kaupunkiaktiiveille, yhteisöille ja yhdistyksille mahdollisuuden verkostoitua, oppia toisilta, jakaa ajatuksia ja päästä yhdessä ratkaisemaan ongelmia maailmanlaajuisesti.
Helsingin konferenssi antoi alun laajemmalle kansainväliselle yhteistyölle ja vuonna 2015 vastaavanlaiset konferenssit järjestettiin Riiassa ja Roomassa. Lisäksi Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan järjestettiin verkostoitumismatka suomalaisille alan toimijoille. Mikäli toiminnalle löytyy rahoitusta, aikoo verkosto jatkossakin järjestää vastaavia konferensseja vahvistamaan ja kehittämään innovaatioiden liikkuvuutta Euroopassa, luomaan monikulttuurista dialogia ja mahdollistamaan kansainvälisen yhteistyön syntymistä.
29
Lisää katutaidetta Helsinkiin on katutaideryhmä G-REXin kanssa alulle laittamani yhteisprojekti, joka elävöittää Helsingin kaupunkikuvaa katutaiteen avulla. Projektin päätavoitteena on suurikokoisten muraalitaideteosten toteuttaminen eri puolilla kaupunkia siellä, missä niille on eniten tarvetta. Projektin tavoite on olla aktiivisena toimijana nostamassa luvallisen, korkeatasoisen maailmanluokan muraalitaiteen profiilia Suomessa ja tarjota vaihtoehtoja kaupallisille kuville kaupunkikuvassa.
Vuosina 1998 – 2008 Helsingissä vallitsi nollatoleranssi graffiteja kohtaan, minkä takia kaupunkiin ei ole päässyt kehittymään vahvaa katutaidekulttuuria. Viime vuosina poliittinen linja katutaidetta kohtaan on kuitenkin muuttunut myönteisemmäksi. Haluamme osaltamme olla edistämässä katutaidetta Suomessa ja näyttää, miten paljon positiivisia vaikutuksia katutaiteella voi olla.
Lisää katutaidetta Helsinkiin -projekti järjesti kesällä 2016 Lisää katutaidetta kulmillesi- kilpailun, jossa ihmiset saivat ehdottaa kohteita Helsingissä uusille katutaideteoksille. Kilpailuehdotusten joukosta valittiin kolme voittajakohdetta, joista kaksi sijaitsee Kannelmäessä ja yksi Roihuvuoressa. Syyskuussa Maikki Rantala maalasi Kannelmäkeen Trumpettitie 2:ssa sijaitsevan talon seinään asukkaita osallistavan katutaideteoksen. Roihuvuoreen Prinssintie 4:ssä sijaitsevan talon seinään saatiin puolestaan puolalaisen katutaiteilijan Oteckin teos. Kolmannen muraalin Kannelmäen vanhusten palvelutalon seinään maalaa argentiinalainen katutaiteilija Milu Correch kesällä 2017.
Lisää katutaidetta Helsinkiin-projektin kautta kuka tahansa voi jatkossa myös tilata katutaidetta omalle seinälleen. Projekti kuratoi kohteeseen sopivan taiteilijan, hoidamme kaikki käytännön järjestelyt, lupien hakemiset ja muun byrokratian. Lisäksi kehittelemme yhdessä kaupungin kanssa mallia, joka helpottaa katutaiteen hankkimista ja vähentää siihen liittyvää ylimääräistä byrokratiaa.
Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektista sai alkunsa myös Helsinki Urban Art, joka tuo taidetta katukuvaan entistä enemmän ja monipuolisemmin.
29
Hoffice Helsinki on yhteisö ja verkosto, joka tekee kodeista ja muista tiloista luovia ja yhteisöllisiä työtiloja kaikille niille, jotka työskentelevät yksin, mutta kaipaavat kannustavampaa ja sosiaalisempaa työympäristöä.
Samalla se tarjoaa mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä ja saada jo olemassa olevat tilat tehokkaampaan käyttöön. Konseptiin kuuluu myös ilmaisuus: työskentelystä ei peritä mitään maksua ja mahdollista lounasta tarjotaan omakustannehintaan.
Hofficessa työpäivä on jaettu 45 minuutin työskentelyjaksoihin, joiden välissä pidetään 15 minuutin tauko. Ennen työskentelyjakson aloittamista jokainen osallistuja kertoo, mitä aikoo tehdä päivän aikana ja työn tulokset jaetaan taukojen aikana.
Hoffice sai alkunsa Tukholmassa marraskuussa 2013. Tutustuin konseptiin käydessäni Tukholmassa vuoden 2015 tammikuussa ja perustin saman tien Hoffice -ryhmän myös Helsinkiin. Olin ajatellut kotini avaamista toimistoksi jo aiemmin, ja Hofficen konsepti on sen verran hyvä, että halusin tuoda sen myös Suomeen. Hoffice osoittautui todella hyväksi keinoksi työskennellä ja järjestän edelleen kotonani toisinaan Hoffice-päiviä. Myös tämä teksti on itse asiassa kirjoitettu Hofficessa.
28
“Yhdessä me luomme huomisen kaupungin, alkaen tänään. Kaupunkimme ovat siirtymävaiheessa. Myös kaupunkien rooli yhteiskunnassamme on muuttumassa. Me yhdistämme ihmisiä, jotka ovat aktiivisesti mukana vaikuttamassa heidän kaupunkiensa elinoloihin. Kutsumme heitä City Makereiksi – arvostettava titteli”.
Näin Alankomaissa perustettu Cities in Transition -projekti kuvaa itseään. “Kaupunkien tekijöillä” on siellä iso rooli siinä, millaista elämässä kaupungeissa on. Se on myös huomattu valtiotasolla, sillä Alankomaissa on luotu valtakunnallinen City Makers -verkosto ja tukitoimia näiden henkilöiden tukemiseksi. Nyt sama ajattelu halutaan laajentaa koko EU:n alueelle, minkä takia jokaisesta EU:n pääkaupungista on kutsuttu yksi City Maker suunnittelemaan EU:n City Maker Agendaa. Helsingistä mukaan valittiin minut ja odotankin innolla, mitä kaikkea saamme vielä yhdessä aikaan.
http://www.citiesintransition.eu/
